Baarikierros hyvinkin vauhdikkaiden vaiheiden jälkeen onnellisesti paketissa. Hauskaa oli ja rahat meni, mont tonnii. Tokkuraisena päivänä lentolippujen tulostusta ja pikkureppujen pakkausta.
10.3. Koska lento lähti jo kympin yli yhdeksän, herätys oli varsin vaivalloinen kukonlaulun aikaan. Matka sujui kevyesti torkkuessa ja pilven hattaroita katsellessa. Singaporeen saavuttiin reilut puoli tuntia etuajassa. Paikallisen valuutan nostaminen automaatista ei meinannut onnistua, joten täytyi laittaa Visa vinkumaan, että dollareita automaatista ulos saatiin. Matkalaisten mahojen huutaessa hoosiannaa, päätimme siirtyä ruokailulle hyvinkin länsimaiseen BurgerKing- ravintolaan. Pienoiset Whopperit naamariin ja hankkimaan lippuja kulkuvälineisiin kuten MRT, LRT, bussit ja muutama muu kirjainyhdistelmä. Metrolla kohti keskustaa, josta lähdettiin metsästämään kohtuuhintaista majoitusta, koska etukäteen mitään ei tullut varattua. Matkanjohtaja johdatti meidät LittleRedDotiin, josta saimme hajanaisia sänkyjä eri dormeista.

Seuraavaksi otettiin suunta kohti ostoshelvettiä nimeltä Orchard street. Ostoskeskuksia vieri viereen silmän kantamattomiin. Tytöt ylllättäin palasivat reissulta tyhjin käsin. Mie ostin yhen paijan, jonka näin vahingossa ja Toni sijoitti rahansa rakkaaseen harrastukseensa valokuvaukseen, jota myös hieman tyyriiksi sellaiseksi nimitti. Pankkiautomaatin kautta kohti riversideä, jossa kuuleman mukaan oli hyviä ruokapaikkoja. Hetken kierrettyämme valitsimme Loga Seafood tai jonkun vastaavan nimisen paikan. Vaikka saimmekin ilmaiset Singapore Slingit, olivat palvelu ja ruoka todella ala-arvoisia. Muutama esimerkki:
· Tarjoilijat häipyivät kesken tilauksen teon jonnekin
· Eivätkä myöskään hymyilleet yhtään
· Tilattiin 5 riisiä, saatiin 3
· Ruuan tulo kesti noin tunnin
· Yellow curry oli punainen ja Red curryssä oli perunaa ja ananasta – ainakin henkilökunnan mielestä
· Small- ja medium- annoksilla ei ollut juuri eroa. josta myös ystävällisesti huomautimme
o Curryt ovat kuulemma tässä ravintolassa tälläisiä
o Mediumissa on kuulemma enemmän ”kanaa” alias kaikkea mitä joutuu jauhamaan, ku purkkaa vaikka purkka onkin täällä kiellettyä
o Ravintolan kokki on MasterChef
· Lasku oli väärin ja ruoka oli kaiken lisäksi kohtuullisen kallista
Hostelissa netti on hidas ja sängyt natisevat kuin viimeistä päivää, pitää varmaan yrittää käydä silti nukkuun, jos huomenna olis parempi päivä.
11.3. Ostimme turistipussiin liput ja kiertelimme ympäri kaupunkia sekä ostareita.

12.3. Pakkasimme reppumme ja lähdimme kohti Singaporen eläintarhaa, mikä olikin aivan mahtava kokemus. Eläimiä ei pidetty häkeissä vaan ne saivat kulkea ”vapaina”, sillä välissä kulki useimmiten vallihauta ja aita. Toni hävis jossain kierroksen loppuvaiheessa ja me muut suuntasimme kohti FishSpa:ta, joka kuului myös ostamamme lipun hintaan. Kyseessä siis akvaario, johon tuli työntää jalat, jotta pienet kalat söisivät kuollutta ihoa. Kutittaa muuten aivan järkyttävästi, mutta hauskaa oli. Viidessä minuutissa melkein mahalihakset kramppasivat, kun nauroimme välillä kilpaa toisillemme ja kalojen kutitukselle. Löyty se Tonikin sitte, mutta ei jostain syystä halunnut FishSpa- korttiaan käyttää.
Illalla lähetimme Niinan matkalle kohti Bangkokkia ja sanoimme moikat Family 2:lle, sillä he lähtisivät bussilla kohti Kuala Lumpuria, meidän sen sijaan lentäessä. Lento lähti 23.35 ja uni tulikin aika välittömästi.
13.3. Aika välittömästi saavuimme myös Malesian pääkaupunkiin Kuala Lumpuriin. Koska kello näytti vähän reilua yhtä yöllä, kun muodollisuudet oli toimitettu, päätimme nukkua kentällä hieman ennen kuin suuntaisimme kohti keskustaa ja etsimään jotain majapaikkaa. Etsiessämme hyvää unipaikkaa tulivat poliisit kyselemään millä asialla liikuimme. Passimme tiedot kirjattiin ylös ja pääsimme jatkamaan matkaamme hyvin epämukaville penkeille, jossa nukuimme puoli kuuteen. Hyvin nukutun yön jälkeen lähdimme etsimään kyytiä keskustaan, sillä paikallinen taxi eli teksi ei ollut vaihtoehto.
Bussin ja metron kyydillä pääsimme Chinatownin kaupunginosaan, jossa pyörimme kohtuu hukassa. Kiven heiton päässä rupesimme selvittämään missä olemme, kun erään guesthousen mies tuli esittelemään tarjontaa. Vaikka Asta oli hyvin vastahakoinen päätimme lähteä katsomaan millaisia huoneita olisi tarjolla, sillä hintakaan ei kuulostanut pahalta. Portaat yläkertaan ja WHHAAAATTT-TTTOOO-FFFFFUUUUCCCKKK!!! FAMILY 2!!! Siis millä järjellä myö osuttaan sammaan hostelliin näinkin pienessä kaupungissa. No sinne sit jäätiin, ku Family 2 oli kartottanu hieman enemmän majoitusvaihtoehtoja, koska olivat Chinatownin katuja yöllä mittailleet. Jotakin raiskausta tai vastaavaa olivat myös kuunnelleet siinä samalla, kun kadun miehia olivat väistelleet. Ihan tyytyväinen olin tämän kuultuani lentokentän koviin penkkeihin.
Muutama tunti unta ja kaupungille. Päätöntä pyörimistä ja käytiin kattoo Family 2:lle bussilippuja, joista tuli hiukan erimielisyyttä. Sitten kävikin salamoimaan reilulla hanskalla ja siirryimme sisätiloihin bussiaseman vieressä olevaan hotelliin katsastamaan Matta Fair 2011 eli Matkamessut. Oli ihan mielenkiintoista nähdä kuinka täälläpäin maailmaa kyseinen häppening toteutetaan. Koska oli messujen viimeinen päivä, hulinaa riitti ihan riittävästi. Lippu kustansi 3 ringgittiä eli alle euron, jolla pääsi myös kameramessuille, josta ostimme miesvoimin muistikortit, sillä kameroille ei ollut tarvetta. Messuilla käytiin myös eräänlaista huutokauppaa kameroista, joten kameroiden hinnat olivat hyvinkin suosiollisia.
 |
| Ostin ilolientä |
14.3. Asta tuli tyttöjen dormista ilmoittamaan, että nukuttaisi vielä vähän. Konfirmoin asian ja heräsin siitä tunnin päästä suihkuun ja aamuteelle. Kaikki muut perheen jäsenet ovat vielä unten mailla, niin kirjoittelin sitten tämän blogin tässä aamusella ja latailin kuvia. Huomen aamulla suunta kohti Intiaa, Chennaita. Kävimme hieman ottamassa esimakua intialaisesta ruuasta illalla tuossa ihan lähellä ja nyt kuplii vatsassa. Taidan lähteä miesten huoneelle. Kiitos, nam!!
PS. Jos joku haluaa tavotella, nii voi laittaa miun Suomi-nroon viestiä. Pitäs tulla perille, ehkä.