sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Little things far away from home

23.1. Rauhallisimmat synttärit pitkään aikaan. Onkohan sitä tullu vanhaks??  Yks ilta ja älykin kesti päässä. Alkukankeutta veikkaan.
Juotiin, kun miehet

Ihmeteltiin..
Ihmeteltiin lisää..
Ja tehtiin perässä..

Laitan seuraavaksi pieniä huomioita asioista, jotka ovat hieman kummastuttaneet mieltämme,
·         Maijun kaapista löyty kaksi elokuvaa – nyyhky ja erotiikka
·         Meiltä on hävinny varmaan reilu 5000 bahtia
·         Uima-altaassa on vettä reilu metri eikä siitä näy pohjaa, ku vesi on nii paskasta
·         Koira on paskantanu meijjän lattialle kahesti ja kuin myös kussut
·         Tonin pyyhe on hävinny
·         Meillä on olevinaan paljon kaljaa, mut laskut on tod.näk. vähän sekasin eikä niitä ookkaan nii paljon
·         Tytöiltä on hävinny yks paketti keksejä
·         Naapurin mies käy paskalla joessa, mikä kulkee tuosta meijjän villan vierestä
·         Suositeltu räätäli Bruce Lee a.k.a. Rusli on aivan paska (onneks en henk.koht. tilannu mitn)
·         Joessa on kilpikonnan poikasia, ne on kyllä oikeesti vesikirppuja
·         Siivoojaa ei oo ollu pariin viikkoon, vaikka sellasta luvattiin muuton yhteydessä
·         Ostettiin synttäreille 6 patonkia, yks hävis
·         Miten ihmeessä joku pystyy käymään SkyGardenissa kolme kertaa viikkoon?
·         Montahan Zeroo tässä villalla tyhjennetään päivässä?
·         Mikä on suorin tie Ubudiin ja bäk?
·         Pystyykö Skaikkarin terassilta hyppää sinne toiselle katolle?
·         Miks noitten koirien pitää tapella tuossa mutkassa 24/7?

Sitten muutamia juttuja jotka hieman virkistävät mieltä,
·         Oon vasta 26v.
·         Asta kävi parturissa, eikä itkeny
·         Viikonloput on pitkiä
·         Poliisit ei oo vielä pysäyttäny
·         Carrefourissa on halvempaa, jos ostaa isommissa erissä
·         Heräsin ajoissa sunnuntaina
·         Hyvinkin vähäisenä ilon aiheena voitaneen pitää sitä että MYÖ MUUTETTAAN UUTTEEN VILLAAN REILUN VIIKON PÄÄSTÄ

Tuolta voi käydä vaklaamassa, jos kiinnostaa,
Se on tuo The Cemara II,

Jatketaan tarinaa taas, kun siltä tuntuu, terveisiä tutuille,

Eemeli, 26v.

PS. Niitä ulosteita on nyt kolme yhteensä.

torstai 20. tammikuuta 2011

Mr.Birthday takes transport closer to 30-years age

10.1. Tyylikkäästi muutaman tunnin myöhässä perillä. Ja täällähän vasta kuuma olikin. Aino ja Pauliina olivat urhoollisesti meitä odottaneet, kiitos siitä. Taksilla kohti Suka Beach Inniä Poppies kakkosella, jossa Toni ja Maiju olivat vuosi sitten majoittuneet. Huoneet hyvät ja halvat, suosittelen. Pienet ruuat warungista ja mopojen metsästykseen, mikä ei ollut aivan niin yksinkertainen homma kuin voisi luulla. Viimein saimme sovittua, että muutaman tunnin päästä vapautuisi meille Variot kuukaudeksi käyttöömme. Muutama tunti odoteltuamme mopot olivat kuulemma sittenkin FINISHED. Thank you, sir!!! Illalla käytiin sitten hakemassa jostain 96-raflasta seuraavalle päivälle pienet kevyet ruokamyrkytykset.

11.1. Ohjelmaan kuuluvaan mopojen, liittymien ja kodin etsintään lähti vain Family One, koska toinen katseli kaakeleita ihan urakalla. Kaikki tarpeellinen saatiin kahmittua kasaan yhden päivän aikana, kiitos Tonille ja Maijulle valtavasta urakasta. Illalla arvoimme kumpi kaakelin katselijoista uskaltaa mopon selkään hypätä, sillä nesteiden poistumisvaara oli ilmeinen molemmilla. Asta lähti kuitenkin hakemaan toisen mopon Tonin kanssa, sillä välin kun mie ja Maiju lastattiin maasturi täyteen laukkuja ja otettiin suunta kohti vakinaisempaa asumusta, Pondok Kesaa. Emme olleet hirmuisen virkeällä tuulella, joten painelimme ajoissa unten maille.

12.1. ja 13.1. kuluivat koulussa orientaation merkeissä tai siis lähinnä aamut. Iltapäivät menivät mopoillessa hyvinkin sekavalta tuntuvan ruuhkan seassa ja shoppaillessa kaikenlaista. Viikonloppuna käytiin sitten pyörähtämässä Kutalla Sky Gardenissa. Ihme paikka tonnin oluita ja ilmasia vodkaredbulleja sekä aika reilusti ihmisiä. Viimeiset juomat tulivat kuitenkin maksamaan hieman liikaa, kun miulta kusetettiin yks 100000. Maksettiin poikien kanssa tilaamamme juomat ja yht’äkkiä mie en ollukkaa maksanu olevinaan. Reilun vartin kestävä keskustelu ja niskaan hengittävä turvamies eivät tilannetta korjanneet ja uutta rahaa oli kaivettava. Sit vielä ylihintasella taksilla kotia…

No eipähän varastettu mitään. Kaksi tuttavaa on kuitenkin putsattu juurikin samassa kohtaa Legiania, toiselta puhelin, toiselta sitten melkeinpä kaikki muut, muttei pankkikorttia. Joku ilmeisesti osaa hommansa.

17.1. Koulu alkoi todenteolla Bahasa Indonesian opiskelulla. Uusia sanoja tuli arviolta kolmisenkymmentä eli vauhti oli kohtuu hurjaa. Tiistai meni kotona sairastaessa, kun yllätti pikku flunssa. Keskiviikkona kouluun menon esteenä oli vesisade, joka piiskasi tuota eteisen muovikattoa niin että unetkin keskeytyivät. Ei täällä ees rusketu. Taijjan ostaa solariumin.

Tänään ohjelmassa hieman miun syntymäpäiväjuhla-tapahtuman suunnittelua ja mopolla mutkittelua Seminyakilla. Huomenna muutamalla tunnilla koulussa ja sit kaupan kautta kakun ostoon. Then let’s get party started!! Toivottavasti saan sen HelloKitty-paidan,

Loppuun vielä muutamat kuvat nykyisestä luukusta..
Pool 

Sasha-koira

Keittiö/olkkari

Meijjän huone ja reisilihas

keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Tapahtui kerran rantalomakohteessa..


6.1. Phukettiin saavuttiin jo myöhään illalla ja otimme turistihintaisen taksin kohti Lucky guesthousea, jonka Toni ja Maiju olivat hintaansa nähden hyväksi todenneet. Käytiin vielä Kata beachillä pyörähtämässä rastabaarissa ja suuntasimme neonvalojen vielä välkkyessä nukkumaan.

7.1. Toni tuli aamulla herättelemään houkutellen kohti kuntosalia. Hiki virtasi, mutta hyvää teki. Salin seinältä löytyi myös yhden tutun kuva nuorena poikana. Tai eihän siitä ole kuin 2 vuotta. N. tunnin rehkittyämme olimme valmiita aamusuihkulle ja –palalle. Skootterit käytiin vuokraamassa pariksi päiväksi, sillä päiviä ei ollut tarkoitus viettää pelkästään rannalla makoillen. Hieman kierreltiin ympäri ämpäri ja käytiin vähän siellä rannallakin. Illan ohjelmaan kuului tutustuminen Patongin kuuluisaan baarikatuun Bangla roadiin. Paikan päälle menimme kyydillä, koska matkalaisten ajokunto tuskin olisi riittävä paluumatkaan.

@ Patong oli tarkoitus nähdä Tonin ex-työkaveria Markusta, joka nykyään palvelee asiakkaita ilmassa. Hieman sattumalta törmäsimme häneen aivan kuin Patongin kaduilla ei olisi muita ihmisiä vilinäksi asti ollutkaan. Suuntasimme syömään muovituoliravintolaan, koska emme omista pakettimatkailijoiden rahapussia. Meren eläjät naamariin ja kohti Banglaa, jossa erilaisten kulttuuriesityksiä olisi ollut saatavilla hyvä valikoima (monet liittyivät tod.näk.pöytätennikseen). Päädyimme kuitenkin menemään irkkupubiin, jossa seuraamme liittyi stuertti. Seuraava kohde olikin lentoemobaari keskellä tyttö/ladyboybaarikeskittymää. Aikaa vietimme tansseja katsellen ja neljän suoraa pelaten. Iltaa jatkoimme perisuomalaiseen tapaan Sedun baarissa ja periaasialaiseen tapaan kävimme yöpalat Seiskasta kellon jo näyttäessä seitsemää. Kuvia ei illasta valitettavasti itseltäni löydy.

8.1. Herättyämme iltapäivästä kävimme syömässä reissun reilusti huonoimmat ruuat eräässä meksikolaisessa ja suunnistimme etsimään viikonloppumarkkinoita. Koska Toni ja Maiju olivat paikkoja ennenkin ajelleet toimivat he suunnannäyttäjinä meidän ollessa aivan turistin roolissa ulkona kartalta. Hetken ajeltuamme saavuimme jollekin ostarille, jossa kuluikin sitten muutama tunti taivastellen olon ollessa mainion ja fantastisen välimaastossa. Taas vähän suuremman hetken jälkeen olimme jo melkein luopuneet toivosta markkinoille eksymisen suhteen. BoBooooMM!! Markkinat!! Jotain vaatteita tarttui matkaan ja illan jo pimetessä suuntasimme takaisin Katalle palauttamaan mopoja ja varaamaan seuraavalle päivälle suunniteltua snorklausreissua. Mopon vuokraaja oli jo lähtenyt viikonlopun viettoon, mutta samassa kojussa työskentelevä matkan myyjä lupasi toimittaa viestin, että mopot voisi käydä hakemassa meidän guesthouselta. Melkein kaikki suunnittelemamme reissut olivat kuitenkin varattuja. Kuitenkin hetken arvottuamme otimme 3 saarta sisältävän reissun hintaan 1100 bahtia per pää.

9.1. Herätys aikaisin aamulla. Tämmöstäkö se pakettilomailu sit on, aika rankkaa sanoisin. Reppujen pakkaus ja odottelemaan kyydin saapumista. Kyyti tulikin sopivasti vartin etuajassa, joten tyttöjen kauppareissusta johtuen nyt odottajan roolin sai kuljettaja. Jotain muuta porukkaa käytiin vähän hienommilta hotelleilta kyytiin ja hurautettiin satamaan. Hieman odotusta ja boarding alkoi. Suuntasimme heti ottamaan kansipaikat, jotta nahkaan saisi muutakin väriä kuin valkean muutamalla mustalla kuvalla. Ensimmäiseksi pysähdyttiin Khai Nokille, josta pienten snorklausten jälkeen laivan keula kohti Phi Phitä. Pakettiin kuului myös ruokailu laivalla, joka olikin kohtuullisen haastavaa johtuen kannelle käyvästä tuulesta. Nuudeli ja riisi eivät oikein meinanneet löytää tietä lautaselta suuhun asti. Myös Herra nro.47-hattuni löysi uuden kodin jostakin meren syövereistä, kiitos pienen tuulen henkäyksen. Toisella Phi Phillä käytiin kans hieman snorklaamassa ja sit toisella kattelemassa ruotsalaisia turreja.
Ruotsissa ollaan,

Illalla oli tarkoitus käydä saunomassa. Sauna oli mennyt kiinni eli sulkenut ovensa kuulemma 3 vuotta sitten, vaikka matkanjohtajat olivat siellä kaksi vuotta sitten viimeksi kylpeneet. Hyvän pituinen iltalenkki tuli kylläkin heitettyä. Paluumatkalle täytyi ottaa hieman janojuomia jo. Maiju suuntasi jo suihkuun guesthousen käytävän vessaan, sillä välin kun kävimme rannassa nauttimassa juomat ja lähetettiin sit Astan kanssa hyvän onnen lyhty taivaalle, toivottavasti toimii. Suihkun raikkaina suuntasimme sitten kohti lentokenttää, josta oli aamulla tarkoitus lähteä kohti uutta kotia, Balin saarta.

10.1. Kovalla ja kylmällä lentokentän lattialla nukutun muutaman tunnin jälkeen n. kolme tunnin jonottaminen check-inissä ja immigrationissa pisti hermostuttamaan, sillä emme olleet varmoja ehtisimmekö koko lennolle sillä lentokenttä oli NIIN TUKOSSA. Joku ystävällinen ja hieman hätäinen herra meidät tuli kuitenkin immigrationista noutamaan ja kiirehtimisen jälkeen olimme jo matkalla kohti Indonesiaa. Matka sujuikin nopeasti johtuen silmäluomiin kohdistuneesta maan vetovoimasta.
Balilla ollaan,

lauantai 15. tammikuuta 2011

Koh Phayam

Pikkuinen saari lähellä Burman rajaa. Ei yhtään autoa. Hippejä ja vähän sähköä. Siinä Koh Phayam tiivistetysti.

31.12. Aamusta saavuttiin Ranongiin, josta taksilla kohti satamaa. Veneliput taskuun ja aamupalalle. Toast, toast, shake, shake aka same,same. Otimme paikat kannelta, koska laivan sisällä oli paljon populaa ja ilmakin sangen tunkkainen. Perillä napattiin pari mopotaksia ja jäimme suuntaa-antavien kera poikain kanssa odottelemaan toista kyytikierrosta saaren suurimmalle rannalle, Aow Yaille, josta otimme yhden bungalovin hintaan 400 bahtia eli 100 bahtia eli 2,5€ per pää. Samassa asunnossa vietimme sitten kaikki kuusi päivää, vaikka paikan mama meille kovasti lupailikin kämppää rantanäkymällä. Muutama ”Ooohh, I folgoot!” ja päätimme luovuttaa. Uusi vuosi sujui kohtuu rauhallisissa merkeissä, vaikka toki yksi sangollinen käytiinkin viereisessä baarissa nauttimassa. Ilotulitteita myös näimme, ehkä vähän liiankin läheltä. Muistona muutama läheltä-piti-tilanne.

Uuden vuoden puolella ei juuri kerrottavaa ole. Ohjelmaamme kuului auringonottoa, mopoajelua, erilaisten ruokien mutustelua ja eläinten katselua. Majapaikassamme, Smile Hutisssa oli erikoinen järjestelmä ravintolan puolella, sillä kaikille bungaloveille oli omat vihkonsa, joihin sitten ruuat ja niiden hinnat merkattiin piikkiin. Systeemi oli käytössä muutamassa muussakin paikassa, joissa kävimme evästämässä eli juoksuruokia ei ilmeisestikään oltu juuri otettu. Sähköä sai majapaikastamme ravintolassa olevista pistorasioista ja mahdollisuus Internetin käyttöön suotiin klo.18-22 väliseksi ajaksi. Bungaloville syttyivät valot pimeän tullessa ja ne sammuivat ravintolan sulkiessa klo.22. Mökistämme löytyi myös wc, letku, jolla sai käytyä suihkussa sekä pari sänkyä, joista suurempaa koristi moskiittoverkko. Nukkumisjärjestelyt olivat nopeasti tehty sillä toinen sänky oli täynnä rinkkoja ja ilman verkkoa, joten kaikki neljä sulassa sovussa isoon sänkyyn. Tilaa oli sopivasti, vaikka oli kuulemma yöllä ollut joskus ahdastakin. Muutamana aamuna tuli myös käytyä aamulenkillä jumpan kera sekä uimassa. Ei siis ihme että joutui syömään kolme kertaa päivässä.

6.1. Maksoimme laskumme ja lähdimme skoottereilla kohti satamaa. Kahden reissun jälkeen olivat kaikki ihmiset ja tavarat turvallisesti saaren toisella puolella. Käytiin haukkaamassa vielä hieman purtavaa hyväksi havaitussa raflassa ennen venematkaa. Tarkoituksena oli keretä klo.16.30 lähtevään Phuketin bussiin. Veneestä pikaisen poistumisen ja yhden wc-käynnin jälkeen olimme menossa jo kohti bussiasemaa, jossa bussi odottaisi meitä, sillä taksikuski ystävällisesti soitti että tulisimme hiukan myöhässä. Bussissa sattui sitten olemaan ilmainen netti, joka toimi ainakin ekat 15min. Sai sillä yhden blogin lähetettyä.

Seuraavassa numerossa Phuket ja Balia,
Pakettimatkakohteeseen on pukeuduttava asiaan kuuluvalla tavalla

torstai 6. tammikuuta 2011

Joulu oli ja meni..

Muutama päivä vietettiin Thakhekin pienessä kylässä ja tod.näk. sen hienoimmassa hotellissa, jonka hinta misriidattiin aika rajusti. Hintaa oli 29 eli oletettavasti 29 000 kippiä kuten rahan arvo usein ilmaistiin. Hintaa ihmettelimme muutamaan otteeseen ja päädyimme ottamaan kyseisen huoneen, sillä ilta oli jo hämärtymässä. Kylä ei juurikaan nähtävää tarjonnut ja Asta viihtyikin lähinnä hotellihuoneessa johtuen hyvin toimivasta vatsastaan. Jouluaaton vietettyämme oli tarkoituksena siirtyä etelämmäksi kohti Savannakhetia. Aamulla allekirjoittaneen vatsa osoitti myös kohtuullisia elonmerkkejä ja kyselimme huonetta vielä yhdeksi yöksi. Vapaita huoneita ei kuitenkaan löytynyt ja päätimme Imodiumin voimalla siirtyä kohti etelää. Laskun laskeutuessa säihkyvän sinisten silmieni eteen ja ihmetyksen vallatessa mielen summaksi paljastui lopulta reilut 500 000 kippiä ja laskimme sen hotellivirkailijan kanssa olevan yhtä kuin 58$ eli 29$ yöltä. Nice, very nice!!

Savannakhetissä kuluivat joulu- ja tapanin päivä kierrellen pitkin kaupunkia, testaillen paikallisia ruokia ja juomia. Ohjelmaan kuului myös Astan odottama dinosaurusmuseossa vierailu. Astuessamme sisään meille myytiin muutaman tuhannen maksavat tiketit. Museo oli kooltaan yhden huoneen kokoinen, mutta ystävällinen tutkija näytti meille myös toista huonetta, jossa oli vielä tutkimattommia löydöksiä dinosaurusten jäännöksistä. Osa museonkin puolella olevista löydöksistä muistutti aivan tavallisen näköisiä kiviä, osan taas ollessa jo aivan luiden näköisiä.

27.12. From Savannakhet, Laos to Mukdahan, Thailand. Laosin paikallista valuuttaa kippejä ei ole mahdollista vaihtaa kuin Laosin puolella eikä kaikkia saatu tuhlattua johtuen osin hintatasosta ja osin minun saituudestani , oli bussilippujen hankinnan jälkeen suunnattava vielä kohti rahanvahtopistettä, jollaisia muutaman tuk-tuk-matkalla asemalle bongasimme. Ensimmäinen näistä pisteistä, KANSAINVÄLINEN WESTERN UNION, tarjosi niinkin hyvää asiakaspalvelua ettei rahoja suostuttu jostain syystä vaihtamaan. Eikun seuraavaan pisteeseen missä rahat vaihdettiin hymyssä suin paikallisen BCEL-pankin toimesta.

Muutamien rajamuodollisuuksien jälkeen olivat passimme saaneet 15-päivän leimat, jotka oikeuttaisivat olemaan Thaimaassa 10.1. asti, jolloin lentomme Phuketista kohti Balia on määrä lähteä. Mukdahanin puolella ei näkynyt ensin yhtään tuk-tukia saati taksia, joten otimme rinkat kantoon ja suuntasimme etsimään kyytiä kohti bussiasemaa, josta jatkaisimme kohti Bangkokia. Hetken talsittuamme löysimme tuk-tuk-armeijan ja muutaman kuskin levyttämästä. Hintaa tovin jos toisenkin tingittyämme paikalle hurautti kaksi työvuoronsa juuri lopettanutta rajanaista, jotka tarjosivat meille kyydin ilman tinkimistä, ilmaiseksi. Päätimme ottaa vasta viimeisen bussin, että matkan ollessa n.10h säästäisimme kuluissa hotelliyön verran. Aikaa vietimme mm. Internet-kahvilassa, Shellillä, ravintolassa nauttien riisikeitosta kera koiran karvoja nostattavan uikutuksen sekä tottakai erinäisissä toileteissa. Onneksi olimme bussiasemalla jo hyvissä ajoin päivystämässä, koska bussimme lähti 45 minuuttia ilmoitettua aikaisemmin. Matkalla katsoimme thaimaalaisen elokuvan ja Lariam-unia.

28.12. Ennen auringon nousua saavuimme Bangkokin pohjoiseen bussiterminaaliin, jossa hengähdimme ja haukkasimme jotain tuntematonta kastiketta riisillä. Vartin verran etsittiin taksia joka meidät suostui heittämään keskustaan mittarilla ja kirjauduimme sisään Bed&Breakfast Inniin, joka sijaitsee Soi kasemsan 1:llä aivan suurien tavaratalojen lähistöllä. Kyseinen katu kannattaa todellakin tarkastaa, jos kyseiselle suunnalle ajattelee majoittua, sillä edullisia majapaikkoja löytyy monia.

Ensimmäisenä kävimme monistamassa passikuvia ihan jokaisen tutun rahapussiin. Tuli pikku informaatiokatkos. Seuraavaksi kohti Indonesian suurlähetystöä, jossa selvisi että koulutodistukset tullisi olla paperisessa muodossa ja rahojen amerikkalaisessa muodossa. Tietenkin konttori meni kiinni pariksi tunniksi klo. 12.00. eli aikaa olisi n.20min ehtiä takaisin lähetystöön kera paperien ja rahojen. Vartija laittoi juuri edestämme portin kiinni, mutta suostui sen onneksi aukaisemaan, sillä muuten olisimme passimme saaneet vasta ensi vuonna.

Little shopping ja illalla leffaan. Tron Legaxy in 3D @ Siam Paragon. Suosittelen lämpimästi. Vetää jotenkuten vertoja Bio Olaville.

29.12. The Body Show. Skytrain passit kouraan ja kohti Sukhumvit soi 24:ta. Hetken sahattuamme oikea ovi löytyi ja pääsimme tutkiskelemaan ihmistä ilman ihoa.

Tarkoituksena oli vielä keretä eläintarhaan ennen vastaantuliaisseremonioita. Idea jäi toteuttamatta ajan puutteen. Illalla meinasi vielä tulla kiire kentälle ja kentälläkin iski hätä ja meinasimme että olimme missanneet Tonin ja Maijun näytöistä, joista näki saapuvat lentomatkailijat. Olin jo viestiä laittamassa kun pariskunta näkyi tulevan aivan toisella puolella hela flygplatsen. Puolijuoksua sinne missä odotti kaksi väsynyttä matkaajaa ja pienehkö kärryllinen laukkua. Kaikki tarpeellinen pitäisi kuulemma olla mukana. Illalla vielä pyörähdys Kaaostiellä ja muutama Chang odotellessa Astan hiuksentekoa.

30.12. Shopping @ MBK ja taksilla läpi ruuhkan eteläiselle bussiasemalle, josta saimme vielä liput Ranongiin. Muutaman tunnin odottelun jälkeen startti kohti etelää. Kymmenen tunnin matka menikin sopivasti yhdellä kusitauolla, vaikka saattoihan se matka tuntua muutamista jopa pitkältä.

Palaamme astialle sitten koskien astiaa Koh Phayam. Ja lisää kuvia jahka niitä tähän koneelle jaksan ladata.
Tack och hej!!